Jalkapallon tv-lähetyksissä on nykyään paljon tilastotietoa tarjolla pelin aikana ja pelin loputtua. Tilastoissa on mm. yksittäisten pelaajien liikkuma kilometrimäärä, syöttötarkkuus, syöttöjen määrä ja pelaajan huippunopeus pelin aikana. Tilastot tuovat mukavan lisän pelin seuraamiseen. Tilastot perustuvat joko Gps-antureihin tai kameroiden keräämään dataan tai niiden yhdistelmiin .Seuraavissa kuvissa on tilastotietoa Mestarien liigan pelistä Glub Brugge vs Real Madrid . Jalkapallopelien kesto on 90-100 minuuttia, joten liikkuminen tapahtuu lyhyemmässä ajassa verrattuna pesäpallopeliin.
Pesäpalloilijoiden liikkumismäärät
Pesäpalloilijoiden pelissä liikkumia matkoja on mittailtu ensimmäisen vuonna 2013 Hyvinkään pelissä Vimpeliä vastaan Vimpelin kärkietenijä Sami Haapakosken liikkumaksi matkaksi saatiin peräti 10.3 kilometriä. Peli kesti peräti kolme tuntia edettyään supervuoroon asti. Mittaus tehtiin Adidaksen kiihtyvyysanturiin perustuvalla kenkään kiinnitetyllä laitteella. Samin huippunopeudeksi anturi ilmoitti vain 28,9 km/h. Pattijoen Urheilijoiden pelaajien mittauksessa Timo Kallion matka oli n. 6 km. Haapakosken mittaustulosten perusteella tehtiin jopa uutisointia, että pesäpalloilijat juoksevat keskimäärin yli 10 km jokaisessa pelissä. Kempeleen Kirin peleissä on jatkuvasti tilastot Polarin laitteistoilla mitattuna nähtävissä tulostaululla. Olin seuraamassa peliä Kempeleessä kesällä 2019 ja eniten liikkuneen pelaajan matka ilman lämmittelyjä oli noin 6 km. Polarin laitteilla nähdään myös pelaajan sykearvot pelin aikana. Kempeleen peleissä tulostaululla näkyvät määrät sisältävät kaikki pelaajan liikkumiset pukukopilta lähtien lämmittelyihin. Lämmittelyiden kanssa on yksittäisillä pelaajilla ylittynyt jopa 10 km liikkumismäärä.
Kiihtyvyysanturien ongelma mittauksissa
Olen testannut näitä kiihtyvyysanturiin perustuvia laitteita useitakin ja esimerkiksi Suunnon oma kenkään kiinnitetty malli oli hyvinkin tarkka, kun se kalibroitiin tietylle juoksuvauhdille ennalta mitatulla matkalla ja juoksu tapahtui säännöllisellä askelrytmillä. Adidaksen laitteen ongelmaksi muodostui pesäpallossa liikkeiden epäsäännöllisyys ja nopeus. Pelaajan lyödessä jalka tuottaa erilaisen datan anturalle kuin esim. pesävälillä juostessa. Matka on siis käytännössä mahdoton arvioida tällaisella laitteella luotettavasti. Testieni perusteella anturien ilmoittamat matkat olivat reilusti ylimitoitettuja tällaisissa epäsäännöllisissä liikkeissä.
GPS-mittaus antaa tarkkoja tuloksia
Kesällä 2019 tein pesäpalloilijoiden peleissä mittauksia Playr Gps-anturilla, joka sijaitsee pelaajan niskassa, joten se ei häiritse pelaajaa. Tein mittauksia C-junioreiden peleissä, jotka pelataan naisten kentällä ja B-junnujen sekä miesten Superpesis peleissä Pattijoella. C-junnujen pelin pienin liikkumismäärä tuli lukkarille (numerolla 2), joka liikkui pelin aikana n. 2,5 km. B-junnujen pelissä siepparina ollut kakkosena pelannut pelaaja liikkui kentällä n. 6,3 km. Peli kesti peräti 3 tuntia edeten supervuoroon. Superpesiksen pienin liikkumismäärä tuli Topi Kososelle, joka liikkui noin kolme kilometriä pelatessaan sisäpelissä numerolla 4. Toiseksi pienin määrä oli siepparina ja kakkoskärjessä pelanneella pelaajalla 3,5 km. Kovimman tuloksen latasi tiskiin Paavo Pelto, joka pelasi kakkospolttajana ja numerolla 2. Peli kesti 2,5 tuntia. Paavo lupasin ennen peliä, että nyt näette hieman aktiivisemman Paavon ja näin todella olikin. Paavo oli koko ensimmäisen jakson ulkopelissä liikkeessä ja kävi jopa heittämässä läpyjä koppareille onnistuneiden suoritusten jälkeen. Selkeä tavoite oli ottaa Pattijoen herruus liikkumisessa itselle. Paavo onnistuikin keräämään n. 7,7 kilometriä pelin aikana. Luvussa oli mukana tauolla kopilla käynti. Paavon huippunopeudeksi anturi ilmoitti 33 km/h. Syöksyminen pesälle näyttäisi lisäävän huippunopeutta n. 1,5 - 2 km tunnissa, koska anturi sijaitsee niskassa. Tämän asian totesin tekemällä testejä harjoituksissa pelaajan kanssa syöksyen ja ilman syöksyä.
Paavon pelissä ottamat sprintit eli yli 18 km/h juostut vedot. Kotipesä on kuvan yläreunassa. Ohjelmasta ei löydy pesäpallokenttää :)
Pesäpallo on muutakin kuin juoksemista
Pesäpallo on hyvin monipuolinen laji ja vaatii pelaajilta hyvää peruskuntoa ja nopeus on aina valtti kovan tason pelaajalle. Suurin osa ajasta on kevyttä liikkumista ja ulkopelissä toistuvat nopeutta kysyvät ulkopelisuoritukset. Ulkopelissä matkaa kertyy kuvioiden vaihdoissa, varmistusjuoksuissa esim. koppareille, kun he varmistavat pesille tulevia heittoja ja tietysti pallon kiinniottotilanteissa. Sisäpelissä lyöntitaito on luonnollisesti paras apu ja sen jälkeen juoksutaito ja juoksunopeus. Pelaajan absoluuttinen nopeus on aina hyödyllistä liikuttaessa pesien välillä. Hitaampikin pelaaja voi olla hyvä etenijä, kun hän omaa hyvät pelinlukutaidot ja osaa kärkkyä pesiltä lähdöissä. Nopeuskestävyys on myös tärkeä ominaisuus, koska välillä pelissä tulee etenemisjaksoja joissa pelaaja joutuu palaamaan pesille. Ylivoimaisesti tärkein juoksuominaisuus on absoluuttinen nopeus, koska pienenä nyrkkisääntönä voidaan pitää kymmennysosa sekunnissa pesän välillä on melkein yksi metri! Peruskunto on kaiken pohjalla, koska sen antama pohja varmistaa pelaajan nopeamman palautumisen mm. nopeista juoksuista pelissä. Uskallan väittää, että peruskunnon kehittäminen on laiminlyödyin ominaisuus pesäpallossa ja monessa muussakin lajissa. Talvella 2025 juostiin pikajuoksijat vs pesäpalloilijat 60 metrin kisa ja pesäpalloilijat pysyivät matkassa 30 m asti ja sitten alkoi näkyä juoksijoiden parempi juoksutekniikka ja nopeuskestävyysominaisuudet.
Lajien vertaaminen on turhaa!
Tämä vanha kysymys onko pesäpallo urheilua putkahtaa aina välillä esille. Siihen vastatessa pesäpalloväki usein puolustautuu vedoten kilometrimääriin mitä pelaaja liikkuu pelin aikana. Tässä keskustelussa on sitten aika lailla käytetty tätä Haapakosken mittaustulosta pohjana, joka ei ollut edes kovin luotettava. Ei kilometrien määrä voi olla määrittelemässä onko joku laji urheilua vai ei! Lajikateus on välillä vain niin kovaa, että puolustetaan lajia henkeen ja vereen. Jalkapalloilijat juoksevat keskimäärin kaksi kertaa jopa enemmän joukkueena verrattuna pesäpalloilijoihin, mutta eivät he heitä yhtään kovaa heittoa yhdellä kädelle eivätkä lyö palloa mailalla. Turhaa vertailua siis koko homma, koska lajit ovat niin erilaista urheilua.
Mittaustulokset hyötykäyttöön valmennuksessa.
Tärkein anti näistä mittaustuloksista on osaaville valmentajille hyödyntää niitä valmennuksessa. Valmentaja näkee tilastoista heti kuinka paljon pelaaja juoksi ja kuinka paljon oli nopeita juoksuja. Pesäpallossa on siis tärkeä mitata lämmittelyt myös mukaan, koska nekin lisäävät kokonaisrasitusta. Tietoa voidaan hyödyntää seuraavien harjoitusten suunnittelussa ja pelaajien rasitustilojen seurannassa. Yksittäinen omasta kehityksestään kiinnostunut pelaaja saa apua omaan harjoitteluunsa ja kehityksen seurantaan. Polarin laitteiden hyvä puoli on se, että niistä saadaan myös sykedata, joka kertoo pelissä tai harjoituksessa olleen rasitustason. Tärkeä tieto palautumisen kannalta.
Ilkka Kontinaho 18.1.2020 (Päivitetty 8.5.2025)